1960-luvun muoti

Tästä artikkelista saat tietoa 1960-luvun muodista. Vuosikymmenen alun muoti oli samantyylistä kuin 50-luvun muoti, värien käyttö tosin muuttui rohkeammaksi. Hippiliike kukoisti ja minihame keksittiin. Meikkauksessa suosittiin voimakasta silmämeikkiä paksuine tekoripsineen.

Artikkelin sisältö

Vaatteet

Innovatiivistä, luovaa, rohkeaa ja itsevarmaa. 60-luvun muoti sai alkunsa Lontoosta, Englannista. Englantilaiset loivat 60-luvulle tyypillisen vivahteen ja muu maailma seurasi. 1960-luku käynnisti asenteen ”kaikki käy” ja heijastui poliitikan muutoksiin. ”Ole oma itsesi” ajattelutapa soveltui myös vaatteisiin.

Muodin vallankumous oli nuorien ajama ja alkoi enemmänkin kaduilta kuin suurista muotitaloista. Boutiquet nousivat pinnalle 1960-luvulla. Ne olivat hauskoja ja cooleja nuorten ostospaikkoja. Suosituimpia ostoskatuja boutiquineen olivat Carnaby Street ja Kings Road Lontoossa. New Yorkissa avattiin 1965 Madison Avenuelle oma boutique Paraphernalia, jottei New York jäisi muodista jälkeen.

Värit olivat suuressa osassa kun luotiin 60-luvun lookkia. Hillityt ja pastellivärit 50-luvun vaatteissa saivat väistyä kirkkaiden ja rohkeiden 60-luvun värien tieltä. Vaatteissa oli 60-luvulla usein geometrisiä kuvioita, mustaa ja valkoista. Muoti oli modernia, mikä tarkoitti usein minimalismia.

1960-luvun ensimmäinen puolisko muistutti mekkomuodiltaan 50-lukua. Konservatiivistä, naisellista, sopivaa. Ei lyhyitä hameita. Käsineet käytettiin iltaisin ja sosiaalisissa tapaamisissa. Alushameita ja korsetteja käytettiin. Kellomekot t-paitamaisella yläosalla säilyivät koko vuosikymmenen läpi, tosin hameenhelma lyheni hieman ja kaula-aukko avartui.

Iltapuvut olivat kauniita ja usein röyhelöisiä. Puvut olivat erittäin naisellisia. Hanskoja käytettiin puvun kanssa, jotka olivat usein yli kyynärpään meneviä.1950-luvun pop-musiikki alkoi vaikuttamaan muotiin. Baetles-yhtyeen hiusmuotia ja vaatteita kopioitiin.

Missä Viktoriaaninen nainen ei paljastanut jalkojaan, sata vuotta myöhemmin 60-luvun naiset paljastivat sääriänsä niin paljon kuin vartalon muodot antoivat myöden. Kun jotkut tahot kiistelevät kuka keksi minihameen, kunnian saa yleensä Andre Courreges, mutta Mary Quant teki swengaavan 60-luvun lookin tunnetuksi minihameineen suurelle yleisölle.

Minihameen pituus vaihteli huomattavasti. Amerikassa oltiin konservatiivisempia kuin Englannissa, amerikassa minihameen helma päättyi 10-12,5 cm polven yläpuolelle. Lontoossa taas minihameen pituus helma päättyi 17,5-20 cm polven yläpuolelle.

Mary Quant avasi boutiquen Bazaar Chelseaan 1955. Tämä oli alku London Lookille. Hänen tiukat, värikkäät minihameet antoivat muotimaailmalle uuden suunnan. Mary teki muodin edulliseksi ja helposti saatavaksi massoille kun hän solmi J.C Penneysin kanssa sopimuksen tehdä 4 kokoelmaa vuodessa. Mary on myös vastuussa mikroshortseista ja ”Lolita” tai baby doll lookista. Lontoosta muoti levisi muihin maailman muotikeskuksiin.

Koska kaula-aukot levenivät ja minihameet yleistyivät, tuli myös alushousuista entistä pienemmät ja rintaliivit muuttuivat luonnollisimmiksi, eivätkä olleet enää niin korsettimaisia. Sukkahousuissa nähtiin hopeaa ja erilaisia geometrisiä kuvioita.

Hippiliike kukoisti 1965-1969. Tämä vaikutti muotiin leveälahkeisine housuineen, värikkäinä vaatteineen, otsan yli menevine nahkapantoineen ja samettitakkeineen sekä pitkine batiikkivärjättyinä hameineen.

Jaqueline Kennedy vaikutti muotiin käyttämällä usein Chanelin pinkkiä jakkupukua, pillerihattua, hansikkaita ja käsilaukkua. Myös unisex-vaatteet olivat suosittuja. Vuonna 1969 hameen pituus oli joko mini tai maxi- ei mitään siltä väliltä. Ihmisen ”avaruudenvalloitus” innosti myös muotisuunnittelijoita kehittämään uutta futuristista muotia.

Kun Twiggy valittiin vuoden kasvoksi 1966, hän hallitsi lähes kaikkia muotikuvia. Hän oli jokaisen muotilehden ja nuortenlehden kannessa. Twiggyn poikamainen look oli yksi jäljitellyimmistä

Rohkeutensa lisäksi Pierre oli tunnettu hänen avaruusaika-tyylistään. Pierre syntyi Italiassa, mutta muutti Pariisiin. Hän oli myös tunnettu vannemekoistaan, epäsymmetrisestä tyylistään ja miesten kauluksettomista takeistaan. Cardin kiinnitti huomionsa tavallisiin kuluttajiin ready-to-wear mallistolla ja kotitalousesineillä, vaikka Haute Couture maailmassa monet eivät siitä pitäneetkään. Hän oli pioneeri, jota aiemmin kritisoineet usein matkivat.

Kosmetiikka

Kanebo, Clarins ja Clinique kosmetiikkasarjat syntyivät. Allergiatestit ja aurinkosuojakertoimet tulivat aikaisempaa tehokkaimmiksi. Ei lookit kausittain. Twiggy-malli edesautti laihuuden ja nuoruuden ihannointia joten markkinoille tulivat erilaiset laihdutusvoiteet ja ihon vanhenemista estävät voiteet. Ihon laatua alettiin määritellä tietokoneella.

Markkinoille tulivat myös antiseptiset tuotteet. Ihonhoitotuotteita kehiteltiin ja niitä tuli markkinoille yhä enemmän. Myös miehille alkoi tulemaan enemmän kosmetiikkaa. Ihonhoitoon tulivat uudet vaikuttavat aineet: aminohapot, placenta, vitamiinit ja kasviuutteet. Luomiväreissä oli runsaasti helmiäistä. Vuonna 1963 naiset suosivat huulissaan vaaleita sävyjä ja suosituin oli pinkki. Seuraavana vuonna tulivat myös kultaiset ja hopeiset huulipunat.

Meikki

Vaikka meikkityyli vaihteli läpi 60-luvun oli silmämeikki pääosassa koko 60-luvun. Ripsissä oli erittäin paljon ripsiväriä ja silmissä oli usein irtoripset. Irtoripsiä käytettiin myös alaluomella tai ne saatettiin piirtää alaluomelle.  

Luomiväri oli sinistä, vihreää tai ruskeaa. Luomivaossa oli usein varjostus. Eyeliner oli tumma, usein musta ja paksu. Mallia otettiin elokuvasta Antonius ja Kleopatra 1962, joten meikkipohja oli erittäin paksu ja silmät kleopatramaisesti rajatut. Luomiväri oli niilin vihreä ja kulmaluuta korostettiin valkoisella.

Hiukset

1960-luvulla oli vallalla yhtä aikaa monta hiustyyliä, kiharaa, suoraa, pörröistä, pitkää. Vaikka hiusten pituudessa sallittiin enemmän kuin aikaisin ollakseen muodikas, hiustyylit olivat kontrolloituja. Kiharat olivat kovassa huudossa, oli sitten kyseessä isoista loivista kiharoista tai pienistä tiukkaan rullatuista kiharoista. Pitkiä suoria hiuksia nähtiin lähinnä nuorilla tytöillä ja hipeillä.

Tavallinen look 60-luvulla oli sitoa 1/3 hiuksista taakse takaraivolle ponninhännälle tai sivuponnariksi ja kietaistiin poninhännän ympärille koristenauha. Letit ja saparot olivat myös suosittuja. Hiukset tupeerattiin korkeaksi palloksi ja kiinnitettiin runsaalla hiuslakalla.

Hiuslisäkkeitä käytettiin usein iltakampauksissa. Kampaajalla saatettiin käydä kerran viikossa rullauttamassa ja tupeerauttamassa kampaus kuohkeaksi. Banaaninutturat ja ampiaiskampaukset olivat suosittuja. 1960-luvun puolivälissä peruukit olivat erittäin suosittuja.

Twiggy ja Vidal Sassoon vaikuttivat lyhyiden hiusten muotiin. Supermalli Twiggy nimettiin vuoden kasvoksi 1966, ja hän teki lyhyen hiustyylinsä tunnetuksi yhdessä poikamaisen vartalonsa kanssa. Sassoon loi geometriset leikkaukset lyhyisiin hiuksiin kohteliaisuutena sunnittelija Mary Quantille.

Vidal Sassoon kehitti viiden pisteen leikkaustyylin, jossa oli pitkä otsatukka, joka peitti otsan ja kolmiot korvien kohdalla. Vuosikymmenen lopulla afrohiukset tulivat muotiin.