1950-luvun muoti

Tästä artikkelista saat tietoa 1950-luvun muodista. Vuosikymmenen nainen oli erittäin naisellinen. Hän käytti korkeita korkoja, käsineitä, kellomekkoa tai kynämekkoa. Meikkityyli oli erittäin naisellinen. Marilyn Monroe teki vuosikymmenen meikin tunnetuksi.

Artikkelin sisältö

Vaatteet

Naiset pukeutuivat 50-luvulla käytännöllisesti. Hyvin siisti ja räätälöity look oli haluttu. Naiset käyttäytyivät ja näyttivät viimeisen päälle ladyiltä. Käsineet ja korot täydensivät lookin. Suosittu mekko oli kellomekko. Kellomekon alle puettiin usein suuri alushame tukea antamaan.

Toinen suosittu mekkomalli oli kynämekko, joka oli tiimalasin muotoinen ja vartaloa myötäilevä. Tämän tyylinen mekko oli vain aikuisten naisten käytössä, koska nuorilla se oli liian provosoiva. Bolerohihat kynämekossa olivat myös suosittuja. Vyö oli mekoissa hyvin yleinen. Kankaat olivat kevyitä. Mekkoon lisättiin leveäkäänteinen kaulus ja hihoihin mansetit.

50-luvulla kellomekkoihin innostuttiin kirjailemaan villakoirakuvioita. Villakoira oli 50-luvun symboli. Kellomekkoihin kirjailtiin toki muitakin kuvioita, mutta villakoira muistetaan parhaiten. Laskosmekot täydensivät räätälöityä lookkia 50-luvulla. Mekoissa oli isoja tai pieniä laskoksia. Yksikään vaatekaappi ei ollut täydellinen ilman ainakin yhtä kynämekkoa.

Päähineistä suosittuja olivat pienet, litteät ”pillerirasiat”, joita jopa morsian saattoi käyttää. Kengät olivat teräväkärkisiä piikkikorkokenkiä. 50-luvulla syntyi teinimuodin käsite. Teinitytöt tanssivat jiveä. Tytöillä oli poninhäntä, kellohame tai kapeat, puolisääreen ulottuvat housut tennareiden kanssa. Puserona saattoi olla miesten valkoinen kauluspaita tai jumpperi. James Dean aloitti myös farkkumuodin, käyttämällä farkkuja elokuvassa Nuori Kapinallinen vuonna 1955.

Värit rohkenivat ajan myötä ja tulivat voimakkaammiksi. Kuvioikuosit, etenkin kukkakuosit yleistyivät. Tylliä ja pitsiä poimutetiin kymmeniä metrejä pitkien iltapukujen ja ballerinamittaisetn hameiden alle. Kävelypuku oli suosittu. Se istui kantajansa ylleen tiukasti ja kapea kynähame oli suhteellisen pitkä .Coco Chanel keksi 50-luvulla pikkumustan, josta on muodostunut suuri klassikko.

Jokaisella sesongilla oli oma siluettinsa. Pierre Cardinin H-linja vuonna 1954, Diorin A-linja vuonna 1955 keväällä ja Y-linja syksyllä. 1950-luvun kangasuutus oli Wallace H Carthersin 30-luvulla keksimä nylon, joka sodan jälkeen nousi jälleen muotiin. Vaikka ensimmäiset nylonsukat valmistettiin jo 1937, ne nousivat suureen muotiin vasta 1950-luvulla.

Kosmetiikka

Ajan uusia kosmetiikan luojia olivat Stendal, Juvena, Lancaster, Estee Lauder ja Jean Daveze. Ihovoiteiden tehoaineita kehiteltiin ja ne yleistyivät 50-luvulla.Tehoaineita alettiin pakkaamaan ampulleihin. Tehoaineina Geleroyal, kilpikonnaölju, blacenta ja nukleiinihapot. Ihon kosteuttamiseen alettiin kiinnittää huomiota.

Christian Diorin huulipunasta tuli ensimmäinen haute couture-meikkituote vuonna 1955. Luomivärien värivalikoima oli suppea ja luomivärit muistuttivat lähinnä huulipuikkoa. Turkoosi ja vaaleansininen olivat suosituimmat värit. Eyelinerit tulivat markkinoille. Elizabeth Arden neuvoi naisia raaputtamaan mustasta sametista nukkaa ja hieromaan ripsiväriharjaan nukkaa, ennen ripsivärin levittämistä. Näin saatiin tuuheammat ripset.

Helena Rubinsteinilta tuli ensimmäinen ripsiä pidentävä mascara markkinoille 1958. Meikkivoiteita kehiteltiin entistä ohuemmiksi. Max Factorilta puristepuuteri ja peitepuikko, jolla voitiin peittää tummat silmänaluset. Ensimmäiset kauden muotivärit meikeissä.

Meikki

Persikkainen ja kermainen ihon sävy oli perusteena 50-luvun meikille. Meikkipohjan tuli olla pehmeä ja naisellinen. Kulmakarvat olivat useimmiten kapeahkot. Luomiväriä ja poskipunaa ei käytetty paljon, koska haluttiin olla luonnollisia.

Iltalook 50-luvulla sai olla paljon dramaattisempi. Eyeliner oli nestemäinen, terävä ja tarkasti muotoiltu, jota käytettiin lähinnä yläluomella. Huulipunista pastellisävyt olivat suosituimpia päivällä, etenkin nuorilla naisilla. Aikuiset naiset käyttivät punaista päivällä ja se oli suosituin valinta myös illalla. Huulet maalattiin seksikkäiksi ja täyteläisiksi. Myös oranssinpunainen puna oli suosittu. Myös poskipunan sävy oli oranssiin vivahtava.

Tunnettu 50-luvun meikkityyli oli Marilyn Monroella. Hänen kulmakarvansa olivat luonnolliset, silmät kissamaisen raukeat, joita korostettiin silmän ulkonurkan yli jatkuvalla eyelinerilla ja pitkillä tekoripsillä, etenkin silmän ulkonurkassa. Liikkuva luomi oli valkoinen ja luomivako rajattu vaaleanruskealla. Huulet olivat kiiltävänpunaiset ja muhkeat.

Hiukset

50-luvun hiusmuoti oli pehmeä ja kiharainen. Myös poikamaisen lyhyet hiukset Audrey Hepburnin tyyliin olivat suosittuja. Kun hiukset kasvoivat, ne muotoiltiin pallomaiseksi kampaukseksi suurilla papiljoteilla.  Nuoret naiset sitoivat hiuksensa usein taakse poninhännälle ja kietoivat poninhännän ympärille kauniin sifonkihuivin. Poninhäntää käytettiin lähinnä päivisin ja harvemmin illalla.

50-luvun hiukset saavutettiin yleensä pinneillä kiinnitetyillä rullilla, jotka oli vaikea rullata päähän. 50-luvulla ei ollut vielä hiustenkuivaimia joten rullat päässä yleensä nukuttiin. Vaikka hiuksia kiharrettiin paljon itse, joskus hiuksiin tarvittiin permanentti.

Usein permanentti tehtiin kotona pahanhajuisilla aineilla.50-luku synnytti myös hiuksiin leikkausmallin nimeltään villakoira. Kampaus oli pallomainen ja se koristeltiin usein tekokukin, samettinauhoin ja rusetein. Grace Kelly vaikutti hiusmuotiin tekemällä banaaninutturan suosituksi. 1950-luvun loppupuolella naiset kopioivat Brigitte Bardotin kuohkeaa vaaleaa hiuspehkoa ja törrösuuta.